Huh. Niin se muutto vei taas voimat ja blogi jäi hiljaiseksi. Tuntuu siltä, että asiat tuppaavat aina tapahtumaan samaan aikaan ja tulevat vyörymällä yhtäaikaa päälle. Olivat asiat sitten surullisia tai iloisia, aina ne tuntuvat ottavan voimia. Olemme näiden viikkojen aikana saaneet suru-uutisia, jännittäneet äkillisesti sairastunutta, pakanneet vuokra-asuntoa tyhjäksi, säikähtäneet lapsen aivotärähdystä ja olleet ennätyspaljon työmatkoilla. Kas siinäpä on ollut ihmiselle tarpeeksi.
Muuttaminen oli meille iloinen asia; yksi askel lähemmäs omaa kotia. Voimia se silti vei! Huonekalut on helppo kantaa pois, mutta se kaikki muu tavarapaljous alkoi ahdistaa. Nyt sitä muuta tavaraa oli onneksi vähemmän kuin viime muutossa, mutta kyllä seitsemän henkisellä perheellä on hurjasti tavaraa! Vaikka asuimme vuokra-asunnossa vain hieman yli vuoden, emme tälläkään kertaa välttyneet kaatopaikkakuormalta. Onneksi on olemassa myös nettikirppikset ja tavaraa saa sitä kautta melko helposti kiertoon.
Emme toki päässeet vielä muuttamaan the Uuteen Kotiin, vaan olemme kesän tuuliajolla ;) Kaikki tavarat kannettiin jo tulevaan kotiin, ja niillä saatiin täytettyä kaksi makuuhuonetta. Vaatteet kulkevat mukana huonekalujätin sinisissä kasseissa, yksi per nenä, ja sillä on pärjätty hyvin. Meillä on niin onnellinen tilanne, että on asuinpaikkoja joihin mennä. Pääpaikkana meillä on kesän tyhjillään oleva mummola, mutta tulemme varmasti olemaan myös kahdella eri mökillä, jos vain raksailulta ehdimme. Retkeilyfiilistä tämä vähän vaatii, mutta kun koulujen aikataulut eivät rajoita, niin mikäs tässä ollessa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!